torstai 27. maaliskuuta 2014

I am back!

Helou, päätin, että nyt vois olla hyvä aika katkaista tämän blogin hiljaiselo ja kertoa vähän kuulumisia!

Hiljaiselo johtuu ensisijaisesti siitä, että mun elämässä reilun puolen vuoden aikana tapahtuneet suuret muutokset ja elokuussa aloitettu hyvin haastavaksi osoittautunut työpaikka johtivat siihen, että tämä alkuvuosi on ollut mulle niin raskas, että olen ollut nyt puolitoista viikkoa sairaslomalla uupumuksen takia.

Ihan hirveästi en ajatellut tätä asiaa täällä avata, koska kyse on aika yksityisistä jutuista, mutta siinä vaiheessa kun ensimmäinen ajatus joka aamu 10-12 tunnin yöunien jälkeen oli "en jaksa", kun töissäkäyminen oli ainoa mitä jaksoin, kun kaikesta mulle tärkeästä meni ilo, kun läheiset ihmissuhteet kärsivät ja itkin joka päivä, tajusin (läheisten asiasta myös vinkattua), että nyt tarvitsee pysähtyä.

Koska aika iso iso osa ongelmista kumpuaa mun työstä, jatkuu selvittely siellä päässä kun maanantaina töihin palaan ja käynnit työterveydessä jatkuvat myös jonkun aikaa mun henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi. Näistä asioista en kuitenkaan voi täällä sen enempää kirjoittaa. Sen verran voin mainita, että sairasloman aikana mulla on hyvin ollut aikaa miettiä tulevaa ja syksyllä varmasti puhaltavat uudet tuulet töiden suhteen, ehkä jopa alan hetkeksi vielä kuluttaa koulun penkkiäkin. :)

Siitä voin kirjoittaa, miten nämä vajaat pari viikkoa ovat tehneet mulle todella hyvää. Mulla onneksi oli rohkeutta pysäyttää tilanne kun sen vielä suhteellisen pienillä keinolla voi parantaa. Ensisijaisesti olen nyt keskittynyt hoitamaan yksityiselämäni kuntoon. Työpaikka on kuitenkin vain työpaikka, vaikka työ tärkeää onkin, niin tärkeämpää on kuitenkin oma hyvinvointi. Olen nähnyt paljon ystäviä ja tutustunut paremmin myös uuteen ystävään, hoitanut parisuhdetta, kävellyt paljon ulkona auringonpaisteessa, liikkunut enemmän (tästä kiitos työnantajalleni, joka tänä vuonna mahdollistaa mulle 12 käyntikertaa uimahalliin ja kuntosalille), maratoonannut lempparisarjaani ja hoitanut kuntoon kaikkea, mikä varsinkin tämän alkuvuoden aikana on kärsinyt; siihen kuntoon, että töihin palattuani ensisijaisesti muistan ja jaksan nauttia elämästäni töiden ulkopuolella.

Viime aikoina suurta iloa on tuottanut aurinko!!! Kevättakki ja aurinkolasit, melkein kesä!!




Aiheeseen sopii hyvin meikäläisen tämän hetken lempparibiisi!





Äiskän muru Nuppu on nautiskellut kovasti siitä, että mami on ollut enemmän kotosalla, suodaan tyttösellekin hetki tästä merkinnästä!



Nyt viettelelen löhöpäivää siihen asti, että saan viehättävää neitiseuraa iltapäiväksi ystäväni ja hänen pikku tyttärensä saapuessa kylään, ystäväni masussa vielä syntymätön kummipoikani. <3 Huomenna odottaa taas aamutreeni uimahallilla, oon kovin tykästyny touhun, ja viikonloppuna pääsen taas kultsin kanssa tien päälle, kalastajan vaimoke hyötyy välillä näinkin kivasti että pääsee mukaan reissuun! Kaikki on täällä siis pitkästä aikaa ihan hyvin. :) Pitäkää kaikki huolta itsestänne ja toisistanne, ihania kevätpäiviä kaikille!

torstai 13. maaliskuuta 2014

Musiikkia merien takaa


Hahhah, no tulipas tosiaan uhrattua blogille aikaa. :D Vaan kylläpä teki hyvää pari päivää vaan makoilla peiton alla ja maratoonata mieluista tv-sarjaa! Angiinaa multa ei sittenkään löytynyt, mikä oli kyllä helpotus. Olokin on parantunut juuri niinkuin pitääki, flunssa helpottaa pikkuhiljaa ja ääni on palautunut. Huomenna siis suunta on työpaikka vielä yhden päivän ennen viikonloppua. Käy tää näinkin. :D

Ajattelin tänään kirjoitella yhdestä mun rakkaimmasta mielenkiinnon kohteesta eli aasialaisesta popmusiikista. Tää merkintä on ollu mulla luonnoksissa jonkun aikaa, koska tämä on niin laaja ja mulle tärkeä asia, etten ihan kerralla saanu tehtyä loppuun.

Haastan jokaisen tätä lukevan kuuntelemaan ainakin yhden biisin tästä merkinnästä! Aasiasta löytyy niin paljon hyvää, länsimaalaista poppia vastaava musaa, joten ennakkoluulot nurkkaan. ;)

Vuonna 2006 japanilaisesta animaatiosta ja sitä kautta myös japanilaisesta musiikista kiinnostunut ystäväni näytti mulle tämän musiikkivideon:


Bändi on nimeltä w-inds. ja rakastuin välittömästi. Bändi on edelleen mulle hyvin tärkeä ja kolme vuotta sitten suuri unelma kävi toteen, kun pääsin Tokiossa bändin näkemään livenä. :)

Aasialaisessa popmusassa käy usein niin, että kun tutustuu yhteen bändiin/artistiin niin sitä kautta tutustuu myös kouralliseen muita bändejä. Aika pian w-inds.in jälkeen löysin etelä-korealaisen bändin nimeltä Dong Bang Shin Ki.




Tuolla bändillä on ollu mun elämään aivan valtava vaikutus, elämäni vaikeimmista hetkistä oon selvinnyt heidän musallaan ja energiallaan. Bändi oli huippuaikoinaan aivan käsittämättömän suosittu, olivat Guinnessin ennätyskirjassakin maailman suurimmalla fanclubilla. Bändi hajosi muutama vuosi sitten sisäisiin ristiriitoihin ja pojat tekevät nykyään musiikkia kahdessa ryhmässä, joista toinen edelleen saman levy-yhtiön alla ja käyttää edelleen nimeä Dong Bang Shin Ki (DBSK).

Kolme entistä jäsentä musisoivat nykyään nimellä JYJ:



Ja DBSK näyttää nykyään tältä:




Seuraavassa muita mun suurimpia suosikkeja aasialaisen popmusan saralta.

Fly To The Sky:



Lee Minwoo:


(Minwoo on yksi hurmaavimmista miehistä, jonka tiiän, huhhuh. :D)


2PM. Voisinpa melkein sanoo, että mun ehdoton lempibändi. Myös tämän sain Tokiossa nähdä livenä. :)





Noi oli kaikki w-inds.ia lukuunottamatta etelä-korealaisia bändejä, joten seuraavaksi niitä japanilaisia suosikkeja!

An Cafe, japanilainen visual kei -rockbändi. Oon kaksi kertaa ollu Suomessa näitä hauskoja poitsuja kattomassa ja kyllä nämä on vaan sellainen piristysruiske nämä kundit ettei paremmasta väliä. :))) Pojat oli just kaks päivää sitten taas Suomessa, harmikseni tää keikka oli menny multa kokonaan ohi, mut ens kerralla sitten taas! (P.S. mulla oli kerran vähän aikaa samanlainen musatyyli kuin Ankkujen laulajalla Mikulla xD)





One Ok Rock on ihan mielettömän hyvä japanilainen rockbändi. Jos joskus tarviin energiaa niin tää bändi soi mahdollisimman lujaa, sen takia näiden biisit onkin juoksulenkkien paras tahdittaja. Myös mitä enemmän ketuttaa, sen paremmin tämä bändi mielialan saa kohdalleen. Nii ja onhan noi ihan sairaan söpöjä pikku-ukkoja. :D







En muista, mitä kautta törmäsin Miura Daichiin, mut on kyllä japanilaisen urbaanin musiikin parhaimmistoa ja mulla ajoittain soi repeatilla hänen levynsä. Viihdyttävä kokonaisuus on tämä herra ja musiikkityyli on just sellaista r&b-tyyppistä, mistä eniten tykkään. :)


R&B:stä puheenollen, EXILE edustaa samaa genreä ja itseasiassa Japanin koviten myyvä yhtye. Musa on aika kevyttä tanssittavaa kamaa ja bändi on siitä aika hauska, että siinä on jotain 13 tanssija ja kaksi laulajaa. :D Se on myös aika huvittavaa miten ISO toi bändi Japanissa on, olin yhdessä tapahtumassa Tokiossa ja siellä kaks ton bändin tanssijaa juonsi jonkun insertin ja yleisö sekos ihan totaalisesti vaan siitä et ne kaks jannua seiso siellä lavalla pari minuuttia. :D Mut joo, tykkään EXILEn musasta kyllä kovin, semmonen kun menee tanssijalkaan niin harvoin mun kohdalla menee vikaan. :)



Joo, huomasitte varmaan et paljon naislaulajia ei näy. Jostain syystä ihan yleisesti, länsimainen musa mukaanlukien, kuuntelen tosi vähän naislaulajia. Pari suosikkia löytyy tuolta aasialaisesta popmusastakin ja ne tässä:



Koda Kumiin tykästyin joskus musan monipuolisuuden takia ja naiselta löytyykin kyllä tuotannostaan vaikka ja mitä. Niin ja yhden Kumin musavideon takia värjäsin aikoinaan ruskean tukkani blondiksi. :D






Jos tutkii japanilaista popskeneä niin aika äkkiä varmaan nimi Utada Hikaru pomppaa esiin. Aika mittavan ja merkityksellisen uran on tehnyt japanilaisessa popmusiikissa ja toi yllä oleva biisi on yks parhaita biisejä mitä tiedän. Se on myös tunnarina yhdessä hyvin koskettava japanilaisessa draamasarjassa ja ekoja kertoja kun biisin kuulin niin mulla oli aika isoja säröjä sydämessä niin toi biisi kyllä iski ja kovin, on kyllä vaan niin loistava biisi edelleen. Jos kuuntelet vaan yhden biisin tästä merkinnästä, niin valitse toi. :) Utadalla on kyllä hieno, hieno ääni, joten suosittelen hänen tuotantoaan laajemminkin. :)


Tässä lienee nää suurimmat suosikit mitkä ensi ajatuksella tuli mieleen tältä musa-alueelta, tämä on tosin ihan pintaraapaisu siitä, miten paljon tosi hyvää musaa Aasian mantereelta tulee. :) Tätä musaa tänne tulee varmasti aika ajoin lisää, koska vaikka mun fanitus on laantunut muutaman vuoden takaisesta intoilusta niin aasialainen pop on edelleen mulle tosi rakas kiinnostuksenkohde ja mulla vierähtäis helposti päivä jos toinenkin ihan vaan aasialaista musaa kuunnellen. :)

Jos joku luki tämän kaiken ja kuunteli edes yhden itselleen uuden biisin niin kuulisin mielelläni kommentteja. :)

Niin ja hei, ihan superia viikonloppua kaikille! Sisäisellä auringolla takatalven läpi. ;) Kyllä se kevät vielä tulee ihan kokonaan!

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Aikalisä

Jassoo, meikäläinen olis sit taas sairaslomalla... Muutama päivä sitten pukkas epämääräisen pahan olon, jota seuras flunssan oireet, jotka sitten eilen johti äänen katoamiseen. Oli sitte marssittava taas työterveyteen, kun meikäläisen työssähän ei tee yhtään mitään, jos ääni ei kulje. Hoitajatäti arveli sitten, että on paras ottaa nieluviljely, kun ei kurkkuun katsomisen jälkeen voinu sulkea angiinaa pois. Siellähän se aamupäivä sitten meni rattoisasti kun istui puolitoista tuntia labrajonossa, huomenna sitten kuulee, että onko edessä jälleen yksi antibioottikuuri. Yritin jo viimeksi saada lääkäriaikaa, että voisin jutella nielurisojen poistosta, eihän tällainen jatkuva angiinan sairastaminen ihan hauskaakaan ole. Turun kaupungin työterveydestä ei kuitenkaan hirveesti hyvää sanottavaa ole, joten tuota lääkäriaikaa en koskaan saanut. Huomenna ajattelin kyllä kysäistä asiasta uudelleen, ei oo hyväksi meinaan myöskään tuo jatkuva antibiootin nieleskely.

Äänenlähtö on ollut parina vuotena meikäläisen jokakeväinen vitsaus, epäilen et katupölyllä ja siitepölyllä on varmaan asian kans tekemistä sen lisäks et töissä joutuu käyttämään ääntä paljon. Kuumetta mulla ei oo tällä kertaa ollut, joten nyt täällä sitte ollaan vaan hipihiljaa.

Mulla taisi kyllä kroppa pettää tällä kertaa ihan stressin takia. Yleensä mulla kroppa ilmoittaa kyllä sitten kun mennään liian lujaa, meikäläinen ei sitä perfektionistina oikeen meinaa ite ajoissa tajuta. Omasta itsestä huolehtiminen on tänä vuonna jäänyt pahasti taka-alalle vaikka se oli ainoa uudenvuoden lupaus minkä tein. Työasioista en sen enempää voi täällä jutella, mutta raskasta on ollut eikä varhaiskasvatus alana oo mikään helpoin. Fyysinen ja henkinen kuormitus, omalla persoonalla työskentely, jatkuva sosiaalisten suhteiden ristituli ja siihen päälle vielä resurssipula, liian isot ryhmät ja aivan liian pieni palkka työn tärkeyteen ja vaativuuteen nähden. Kaikesta kuitenkin oppii, eniten juurikin niistä vaikeimmista hetkistä.

Nyt olikin sitten ihan hyvä pysähtyä ja tässä ääntä takaisin odotellessa on hyvä miettiä suuntaa tulevalle ja varsinkin sitä, miten itsestä voisi pitää jatkossa huolta paremmin.

Onneksi, onneksi nyt ollaan vihdoin menossa selkeästi kevättä kohti, voi mitkä kelit on täällä päin ollut viime päivinä! Voihan se olla ettei tämä tästä kesäksi vielä käänny, mutta ehkä ne muutamat kylmätkin päivät vielä sietää kun on jo niin valoisaa ja voi aurinko minkä teet mielialalle. :)

Viime maanantaina saatiin kuitenkin vielä sen verran lunta, että lapset saivat kuin saivatkin metsäretkellä lumiukon aikaseksi. :D


                                                      


Toi ukko tiivistää aika hyvin tämän talven...



Sitten viime näkemän on meikäläisen hiusvärikin päivittynyt, tähän siis pakollinen pärstäkuva!



                                                  

Minun äiskä on mun luottokampaaja ja kyllä onnistui värin kanssa tällä kertaa, tykkään! Halusin tummemman ja osukin just oikein silmien väriin. Kyllä se äiti vaan osaa. :)

Viime perjantaina juhlittiin murun kanssa puolivuotispäivää, kyllä aika vaan hujahtaa nopeasti. Varsinkin silloin kun on ihanaa. :) Käytiin päivän kunniaksi syömässä ravintolassa nimeltä Hiili, petyttiin kyllä vähän ruuan laatuun, niillä hinnoilla saa parempaakin. Paikka oli viihtyisä kyllä ja täydellinen treffipaikka, mut ei kyllä voi ruuan puolesta suositella.


Oon nyt sitten tosiaan vielä pari päivää saikulla ja mua viihdyttää uusimmat ostokset tv- ja elokuvaviihteen saralta.

                                           

Vampyyripäiväkirjojen kaks ekaa kautta vahtasin hyvin koukuttuneena muutama vuosi sitten ja homma tyssäs sit kiireiden takia kolmannen kauden puoleen välin. Tuon eka kauden nappasin nyt alelaarista muistia virkistämään ja mikäpä paremmin piristäis sairastupaa kuin Justin Timberlake. ;)

Voi olla et tämänkertainen sairasloma lisää merkintöjen tiheyttä täällä blogissa, pari ideaa on tuolla luonnoksissa jo. Nyt meikäläinen hipsii takaisin peiton alle ja laittaa dvd:t pyörimään. Kuullaan!